Koulutus vahvisti asiantuntijuutta ja yhteenkuuluvuutta – kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukseen osallistuneen ajatuksia

Datero ry, Erilaisten oppijoiden liitto ja Opintokeskus Sivis järjestivät 16.–17.11.2024 Vaasassa jatkokoulutuksen, jossa keskityttiin kokemusasiantuntijoiden esiintymistaitojen kehittämiseen, itseluottamuksen vahvistamiseen sekä vertaisten yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen. Ohjelmassa oli muun muassa tietoa apuvälineiden hyödyntämisestä, tunteiden käsittelyn työpajoja, esiintymisharjoituksia sekä erilaisia puheenvuoroja. Viikonloppu tarjosi osallistujille paitsi tietoa, myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uskoa omaan ääneen kokemusasiatuntijana. Ohessa koulutukseen osallistuneen Noora Rintamäen kokemuksia täydennyskoulutuksesta.

Koulutusta jälkeenpäin reflektoidessa ihan ensimmäiseksi tuli mieleen toive siitä, että koulutusviikonlopun jälkeisen euforisen olotilan olisi pitänyt saanut pullotettua talteen. Kuvailisin tunnetta jälkeenpäin onnellisuudessa kellumiseksi ja fiilis oli niin huumaava, ettei sen toivonut loppuvan milloinkaan. Ikävä kyllä arki iski jo muutaman päivän jälkeen, mutta yhä tuota koulutusviikonloppua muistellessani muistikuvia ympäröi pehmeän ihana vaalenpunainen pilvi.

Lähdin Vaasaan kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukseen avoimin mielin ja iloisena siitä, että vihdoinkin pääsisi keskustelemaan muiden kokemusasiantuntioiden kanssa kasvotusten. Viikonlopun teema oli esiintymistaidot ja ehkä vähän epäilin etukäteen mahtaisinko saada lisää tietoa tai taitoja, sillä koin itsevarmuutta taidoistani, sekä kokemuksistani esiintyjänä.

Ensiepäilyni osoittautuivat nopeasti vääriksi, sillä pääsimme heti ensimmäisenä koulutuspäivänä tutkimaan erilaisia oppimisen apuvälineitä, niin elektronisessa kuin käsin kosketeltavassakin muodossa. Jo koulutuksessa huomasin miten paljon tekoäly on tuonut helpotusta tekstin tuottamiseen, enkä ollut tietoinen monestakaan ohjelmasta, puhumattakaan niiden käytöstä. Lisäksi sunnuntaina harjoiteltiin ihan konkreettisesti mikrofinin käyttöä, mitä en ollut aiemmin tehnyt. Mikrofonia olin kyllä satunnaisesti käyttänyt puheita pitäessä, mutten ollut aiemmin saanut oikeastaan mitään opastusta aiheesta.

Ennen jatkokoulutuksen viikonloppua, en tiennyt, että elämäni tulisi yhtenä marraskuun viikonloppuna muuttumaan täysin. Sain kokea kuuluvani joukkoon ja kelpaavani juuri itsenäni. Edellä mainitut tunteet ovat olleet vain muutamaa aikaisempaa tapausta lukuunottamatta täysin vieraita itselleni. Mikä hienointa en suinkaan ole ainut, joka kertoi vastaavista tuntemuksistaan koulutuksesta ja ryhmä, jonka muodostimme oli kertakaikkisen upea. Oli ihanaa huomata miten saimme toisemme kukoistamaan ja rohkaistumaan kokeilemaan jotain, mitä siihen asti oli pelännyt tehdä. Yhteishenki oli niin kannustava, että olisi suonut viikonlopun kestävän kauemminkin kuin vain kaksi päivää. Se mikä jäi harmittamaan oli, ettei kaikkiin osallistujien tai vetäjien ehtinyt tutustua tarpeeksi, mutta silti päällimmäisimmät tunteet ovat kiitollisuus ja onnellisuus, että pääsin elämääni mullistaneen viikonlopun kokemaan. Sydäntä lämmittävää oli myös kuulla, kuinka sunnuntain päävetäjä Jasmin Granholm kertoi saaneensa paljon positiivista energiaa meistä ryhmänä.

Koska viikonloppu oli tarkoitettu nimenomaan kokemusasiantuntijoille, oli koulutuksessa myös vertaisen puheenvuoro ja äänessä Riikka Koponen esityksellään häpeästä. Viikonloppua yhdessä osallistujien kanssa pohdiskeltuamme moni nosti nimenomaan Riikan puheenvuoron ja kertoi esiintymisen resonoineen merkittävällä tavalla.

Halusin tuoda tässä kirjoituksessa esille myös muiden viikonloppuun osallistuneiden ajatuksia ja mietteitä. Seuraavassa koonti yhteisistä keskusteluistamme, joissa tärkeimmiksi teemoiksi nousivat itsensä hyväksyminen, esiintymistaitojen kehittäminen, vertaistuki, tunteiden käsittely sekä itseluottamuksen ja voiman löytyminen.

Ryhmän voima korostui vastauksissamme runsaasti, kuten  myös yhteisön merkitys. Me koulutukseen osallistuneet tuimme toisiamme, jaoimme kokemuksia ja saimme voimaa toistemme läsnäolosta, sekä rohkaisusta. Useat osallistujat kertoivat saaneensa koulutuksesta lisää itseluottamusta ja rohkeutta. He puhuivat siitä, kuinka koulutus auttoi heitä hyväksymään itsensä ja olemaan ylpeitä omasta ainutlaatuisuudestaan. Koulutus sisällöllisesti käsitteli siis esiintymistä ja sen parantamista, ja useat osallistujat mainitsevat, kuinka koulutus antoi heille uusia taitoja ja valmiuksia esiintyä rohkeammin, sekä itsevarmemmin.

Vastauksissa oli paljon viittauksia tunteisiin, erityisesti häpeän, rohkeuden ja itsetunnon nousuun Riikan vertaispuheenvuoroon liittyen. Useat kertoivat, kuinka koulutus auttoi heitä käsittelemään ja ymmärtämään omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Useat kommentoivat, kuinka koulutus herätti heissä uskoa ja voimaa muutokseen. Monet kokivat, että koulutus vahvisti heidän kykyään muuttaa asioita ja nostaa tärkeää aihetta esille. Lähes jokaisen vastuksessa oli viittauksia siihen, että koulutuksessa syntyi vahva yhteys muiden osallistujien kanssa, mikä toi esiin ryhmän yhteishengen ja vertaistuen. Koulutuksen sisältö ja sen järjestäjät saivat ansaitusti myös paljon kiitosta. Erityisesti osallistujien mahdollisuus jakaa kokemuksia ja saada tukea toistensa tarinoista, sekä oppimiskokemuksista.

Jatkossa haluan esiintyä kokemusasiantuntijana itsevarmasti ja tietoisena siitä, että vertaisten äänellä on yhä edelleen suuri arvo ja vaikutus. Tosin en ole koskaan edes epäillyt, ettenkö voisi omia kokemuksia jakamalla saada aikaan hyväksyvämpää, empaattisempaa ja kannustavaa ympäristöä. Haaste ja mahdollisuus liittyykin juuri siihen, miten saada neurotyypilliset ymmärtämään meidän neuromoninaisten rikasta ja moninaista huikeutta, sen sijaan, että meidät sivuutetaan ja lokeroidaan ihmisenä kohtaamisen sijaan.